sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Saku Sammakko oli lähtenyt kosioretkelle. Lammessa hän huuteli yhtä kauniille neitoselle kutsuvasti. Parin tunnin ajan seurailin, että koska kohtaavat, mutta heillä ei ollut minkäänlaista kiirettä. Parin metrin väli lyheni metrillä sinä aikana. Mikäs sen mukavampaa kuin ottaa aurinkoa, kurnuttaa ja miettiä. Leppoisaa olemista. Hiukan kadehdin, vaikka itsekin auringonpaisteessa koiran kanssa istuskelin.
Onneksi on jo oma prinssi, ettei tätä sammakkoa tarvinnut lähteä suuteloimaan ;)

2 kommenttia:

  1. Minkähänlaiseksi prinssiksi olisi muuttunut:)

    Kiva, että sammakoita vielä on, meilläpäin ei niitä juuri näe. Lapsuuden aikaan kyllä, mutta ei nykyisin.

    VastaaPoista
  2. Totta muuten, ettei sammakoita ole enää samalla tavalla kuin silloin joskus. Onkohan nekin häviämässä ja mikä niitä hävittää??

    VastaaPoista